Paljon vettä ja väärässä paikassa!

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi muistuttaa, että tulvat voidaan jakaa merivesi-, vesistö- sekä hulevesitulviin. Merivesitulvia esiintyy silloin, kun myrsky nostaa meren pintaa. Vesistötulvia aiheuttavat pitkään jatkuneet sateet tai lumen sulaminen, tilanteeseen voi vaikuttaa myös vaikkapa jokeen muodostunut jääpato. Hulevesitulvat ovat rankkasateiden aiheuttamia tulvia, jolloin vettä tulee niin paljon, että hulejärjestelmät eivät pysty sitä riittävän tehokkaasti poistamaan.

Koko maan merivesi- ja vesistötulvien riskialueet löytyvät Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelusta www.vesi.fi/vesitieto/asunko-tulvariskialueella/. Kartoista näkyy, mille alueille tulvavesi voi levitä ja niissä arvioidaan myös tulvien todennäköisyyttä.

– Hulevesitulvista ei vastaavia karttoja ja ennusteita pystytä laatimaan. Ne ovat kuitenkin yleisimpiä taajama-alueilla, missä maanpinta on kivetty tai asfaltoitu eikä se ime vettä.

Hulevesitulvien riski on kasvanut, koska ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet ovat yleistyneet.

 

Viranomaiset eivät ehdi joka paikkaan

Viranomaiset ovat varautuneet tulviin muun muassa tulvapenkereitä rakentamalla, vesistöjä säännöstelemällä sekä rakennussäädöksillä. Tulvia varten on laadittu myös alueelliset pelastussuunnitelmat, joiden mukaista toimintaa harjoitellaan säännöllisesti.

Myllyniemi korostaa, että varsinkin tulvariskialueilla myös yksittäisten kiinteistönomistajien kannattaa kuitenkin varautua tulviin. Pelastuslaitosten resurssit ovat rajalliset ja ne keskittyvät aina ensisijaisesti ihmisten eivätkä omaisuuden suojelemiseen.

– Liikkeelle voi lähteä vaikkapa siitä, että tarkistaa korvaako oma kotivakuutus tulvista aiheutuvat vahingot, hän aloittaa.

Vakuutusehtoihin on yleensä kirjattu myös suojaohjeita, joita vakuutuksen ottajalta edellytetään. Niillä pyritään osaltaan ennaltaehkäisemään vahinkoja tai pitämään ne mahdollisimman vähäisinä.

 

Muovilla ja hiekkasäkeillä alkuun

Myllyniemen mukaan tulvariskialueilla kotiin kannattaa hankkia esimerkiksi suojavälineitä pahan – ja vetisen päivän – varalta. Keskeisiin artikkeleihin kuuluvat rakennusmuovi, hiekka, säkit ja uppopumppu.

– Rakennusmuovilla voi suojata uhkaavassa tilanteessa esimerkiksi talon sokkelin, alaseinät ja ulko-ovet.

Muovilla ja sen päälle asetettavalla painolla voi tarvittaessa tukkia myös esimerkiksi viemärikaivon.

– Viemäri ja wc-istuimet pitää myös tulvatilanteessa tukkia, sillä tulvavesi voi tulla niiden kautta sisään kiinteistöön.

Tulvavettä voi torjua myös rakentamalla talon ympärille suojavallin maasta tai hiekkasäkeistä. Nämäkin voi halutessaan päällystää muovilla.

– Uppopumppua voi käyttää veden pumppaamiseen talosta tai tulvavallin sisäpuolelta sen ulkopuolelle.

 

Miltä tontilla näyttää?

Jos tulvavettä on tulossa tontille ojien, salaojien ja tierumpujen kautta, nämä kannattaa tukkia.

Mikäli sen sijaan tontilla on keväällä lumien sulaessa vettä, mistä pitää päästä eroon, on tärkeää, että ojat, salaojat ja tierummut vetävät hyvin. Näiden kunto kannattaa tutkia säännöllisesti.

Talvella on hyvä huolehtia myös siitä, että sadevesiviemäreiden päälle ei kerry lunta tai jäätä. Tontin lunta voi myös yrittää siirtää sellaisiin paikkoihin, missä sen sulaminen ei aiheuta ongelmia.

Lisäksi tulvan uhatessa ulkona kannattaa sitoa kiinni tavarat, jotka tulvavesi voi viedä mukanaan – ja ottaa esimerkiksi kaasupullot pois turvaan grillistä.

Varotoimet kannattaa aloittaa liian aikaisin kuin viime hetkellä, jolloin saattaakin tulla jo kova kiire.

– Myös suojavälineitä kannattaa hankkia hyvissä ajoin. Taannoin, kun Lappiin luvattiin isoja tulvia, rautakaupoista loppuivat tarvikkeet kesken.

 

Hulevesitulvia voi ilmetä myös lumien sulaessa, kun sulamisvesi ei pääse poistumaan viemäreihin tai ojiin.

 

Autoilijoilta vaaditaan tarkkaa harkintaa

Myös auto kannattaa siirtää mahdollisuuksien mukaan sellaiseen kohtaan, missä se ei ole vedelle alttiina. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että pysäköinti ei estä pelastajien liikkumista.

– Tulvivalla tiellä ei saa kuitenkaan ajaa, sillä se on vaarallista sekä autolle että kuljettajalle. Auto voi esimerkiksi lähteä helposti kellumaan ja virta vie sen mukanaan. Lisäksi kuljettaja ei tietenkään näe, mitä tulvaveden alla on, tulvavesi saattaa irrottaa esimerkiksi kaivojen kansia.

Käytännössä myös hulevesitulvat voivat aiheuttaa paljon haittoja kaupunkiliikenteelle.

Vaaran paikkoja saattaa piillä esimerkiksi alikulkusilloilla, joihin on jäänyt makaamaan paljon vettä.

Lue lisää tulvista ja suojautumisesta

 

 

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Shutterstock ja Ari J. Vesa