Sähköautojen latauspisteet lisääntyvät

Latauskenttien lisääntyminen ja latauslaitteiden määrän kasvaminen latauskentillä on tehnyt sähköautolla liikkumisesta helppoa niin meillä Suomessa kuin ympäri Euroopan. Henkilö- ja pakettiautojen lataukseen rakennettujen latauskenttien lisääntyminen jatkuu, samoin kuin latauskenttien laajentaminen, samalla kun polttonesteiden tankkausasemia poistuu käytöstä.

Kaikki latausoperaattorit rakentavat jatkuvasti lisää teho- ja suurteholatauspisteitä. Samaan aikaan myös kaikille avoimien peruslatauspisteiden määrä on kasvanut ja ne ovat lisääntymässä, kun muiden kuin asuinkiinteistöjen on yli 20 auton pysäköintipaikalla tai -hallissa tarjottava peruslatauspiste vuoden loppuun mennessä. Kiinteistöjen, joissa latauspistettä tai -pisteitä ei vielä ole, kannattaa toimia nopeasti, jotta latauspiste saadaan toimintaan ennen vuodenvaihdetta.

 

Laki määrää tarjoamaan latauspisteen

Laki velvoittaa hankkimaan ei-asuinkäytössä olevan rakennuksen vähintään 20 paikkaiselle pysäköintipaikalle vähintään yhden latauspisteen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Velvoitteen piirissä ovat esimerkiksi kuntien ja seurakuntien rakennukset, toimisto- ja liikekiinteistöt sekä yritysten toimitilojen pysäköintipaikat.

Rakennuksen omistajan on huolehdittava latauslaitteiden asennuttamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriö Traficom aloittaa pysäköintipaikkojen valvonnan vuoden 2025 alusta, joten kiinteistön omistajien kannattaa olla yhteydessä palvelutarjoajiin mahdollisimman pian, jos latauspistettä ei pysäköintipaikalla vielä ole.

 

Jos muussa kuin asuinrakennuksessa on vähintään 20 autopaikkaa, sieltä pitää ensi vuoden alkuun mennessä löytyä myös latauspaikka sähköautolle.

 

Perus- tai teholatausta

Lain mukaan näiden kiinteistöjen on tarjottava perustehoisia, type 2 -liittimillä varustettuja tai tehokkaampia CCS-liittimillä varustettuja latauslaitteita. Kiinteistöille on runsaasti vaihtoehtoja toteuttaa latauspisteet. Helpointa on toteuttaa piste palvelutarjoajan avulla, joka hoitaa sekä latauslaitteen että käytetyn sähkön laskutuksen.

Tämä velvoite ei koske asuinkäytössä olevia rakennuksia, rakennuksia, joita ei lämmitetä tai jäähdytetä, puolustushallinnon rakennuksia eikä rakennuksia, jotka omistaa tai joita käyttää mikroyritys. Tarkemmat tiedot vai varmistaa Traficomin sivustolta.

 

Raskaalle liikenteelle omat latausasemat

Raskaalle liikenteelle on rakentumassa oma latausverkosto, joka takaa niiden vaatimat lataustehot ja tilat rekkojen latauksiin. Sähkö on tulossa myös pitkän matkan rahtiliikenteeseen, joka vaatii raskaan liikenteen latauskentät kuljettajien taukomääräysten mukaisin välein.

Raskaan liikenteen autot ladataan lain mukaisten ajotaukojen ja lastauksen aikana, jolloin autot on pakko joka tapauksessa pysäyttää ja kuljettajan viettää lain määräämä lepotauko. Jo nykyisillä raskailla sähköautomalleilla pystytään ajamaan täydellä kuormalla reilusti lepoaikavaatimuksia pidemmälle.

 

Latausasemia ympäri maan

Latausasemia ja latausasematyyppejä löytyy kaikista maamme maakunnista. Yli 150 kW lataustehoon pystyviä CCS-liittimillä varustettuja suurteholatauskenttiä löytyi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 470, joissa oli yli 2100 latauspistettä. Alle 150 kW:n lataustehoisia teholatauskenttiä oli samaan aikaan 526, joissa oli noin 1000 latauspistettä.

Näiden tehokkaampien latauskenttien lisäksi meillä oli maaliskuun lopussa normaalitehoisia, julkisia latauskenttiä yli 2300 ja latauspisteitä näissä 9640.

Vuosina 2021–2023 on lisäksi myyty lähes 70 000 asiointi-, työpaikka- ja kotilatauslaitetta, joiden lisäksi autoja ladataan kotona myös pienemmillä tehoilla shuko- ja supershukopistokkeista.

 

Sähköautoista hyvä verotuotto

Vertailtaessa sähköautojen ja bensiiniautojen keskustelua herättänyttä, valtiolle autojen hankinnasta ja käytöstä koostuvaa verokertymää, verokertymä on sähköautoista bensa-autoja suurempi.

Bensiini- ja täyssähköautot edustavat vuoden 2023 henkilöautorekisteröinneistä 73 prosenttia, täyssähköt 34 prosenttia ja bensiiniautot 39 prosenttia rekisteröinneistä. Verotuottojen arvioinneissa on huomioitu voimassa oleva verolainsäädäntö arvonlisä-, auto- ja ajoneuvoverot. Kevään 2024 veropäätöksiä ei vertailussa ole huomioitu.

Täyssähköautot kerryttävät bensiiniautoa enemmän arvonlisäveroa korkeamman hankintahinnan vuoksi. Sähköautoista maksettu keskimääräinen arvonlisävero oli viime vuonna 11 600 euroa, kun se bensiiniautoista jäi puoleen eli 5800 euroon. Tätä eroa ei täyttänyt edes bensiiniautoista maksettu keskimääräinen 3700 euron autovero. Kun vielä otetaan huomioon sähköautoista vuosittain maksettava 250 euron ajoneuvovero, joka bensiiniautossa on 200 euroa vuodessa, oli verokertymä sähköautoista bensa-autoja suurempi.

Näiden tietojen perusteella auton hankintaan ja omistukseen liittyvä kokonaisverokertymä, arvonlisä-, auto- ja ajoneuvovero on uusien täyssähköautojen osalta keskimäärin uusia bensiiniautoja suurempi, kun asiaa tarkastellaan autojen 2023 hinnoilla ja verotasoilla sekä 22 vuoden romutusiällä.

Lähteet: Autoalan Tiedotuskeskus arvonlisävero ja autovero sekä Autoalan Keskusliitto ajoneuvovero.

 

Teksti ja kuvat: Ari J. Vesa