Varmista talotekniikan säädöt

Tekniikka on hyvä apu lämmityskulujen kurissa pitämisessä. Lämmityskauden kynnyksellä on hyvä tarkastaa, että talotekniset järjestelmät on säädetty oikein. Lämmityksen kulutusta ohjaava automatiikka on oltava käytössä tehokkaasti ja oikein säädettynä. Pakkasilla koko lämmityslaitteisto joutuu koville. Riskejä sen vikaantumisesta ei kannata ottaa.

Kun lämpötilat laskevat kunnolla pakkasen puolelle, korostuvat lämmityksen ja ilmanvaihdon oikeat asetukset ja arvot. Samalla kaikki laitteiston ja automatiikan epäkohdat korostuvat. 

– Tämä voi näkyä riittämättömänä lämmityksenä tai lämmityskustannusten yllättävänä nousuna, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.

– Automaatiota ja historiatietoja kannattaa seurata säännöllisesti, ja erilaisten tarkistuslistojen käyttö auttaa käytännön varmistuksissa. Kulutusseuranta on yksi merkittävä keino talotekniikan toiminnan seuraamiseen. 

Säädä tuloilman asetusarvo 

Tuloilman asetusarvo määrittää, kuinka paljon ilmaa lämmitetään lämmön talteenoton jälkeen. Mikäli asetusarvo on liian korkea, ilmaa lämmitetään pahimmillaan niin kuumaksi, ettei se sekoitu kunnolla huoneiston ilmaan. Liian korkea asetusarvo johtaa turhan suureen suoran sähkölämmitysvastuksen käyttöön, vaikka kiinteistössä olisi käytössä energiatehokkaampiakin lämmitysjärjestelmiä kuten lämpöpumppu. Tällöin tuloilman lämpötila kannattaa säätää noin 16–17 celsiusasteeseen, todetaan Motivan tiedotteessa.

– Kun tuloilman asetusarvo on tarkistettu, on hyvä tarkistaa myös kodin rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta. Lämmitykseen kannattaa käyttää edullisinta ja energiatehokkainta lämmitysjärjestelmää, Virtanen täsmentää.

Kiinteistön lämmitys voi kokonaisuudessaan koostua useasta rinnakkaisesta lämmitysjärjestelmästä. Tuloilman lämmitys on vain osa kokonaisuutta, jos kiinteistön lämmitys tuotetaan pääosin muilla lämmitysjärjestelmillä, kuten ilmalämpöpumpulla ja sähköpattereilla, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kytketyllä lämpöpumpulla sekä erillisellä sähkövastuksella tai polttokattilan sekä lämpöpumpun tai sähkövastuksen yhteisratkaisulla.

– Kylmällä säällä rinnakkaisten lämmitysratkaisujen yhteiskäytön sujuvuus tulee parhaiten esiin. Kun yhtä asetusarvoa muutetaan, on muistettava huomioida muutoksen vaikutus muihin järjestelmiin, muistuttaa Virtanen.

Viat korjattava ja lämmönjako tasapainotettava tarvittaessa

Mahdolliset viat on yleensä syytä korjata pikaisesti. Mikäli huoltotarve ei ole akuutti, se voidaan siirtää kevääseen tai yhdistää johonkin toiseen määräaikaistarkistukseen. Talvikaudella on helppo havaita myös se, onko kiinteistön lämmönjakolaitteisto tasapainossa.

Etenkin suuremmissa vesi- tai ilmakiertoisen lämmönjaon kiinteistöissä, joissa on keskitetty lämmöntuotanto, pakkaset voivat tuoda esiin lämmönjaon epätasaisuuden. Selkeät lämpötilaerot eri tiloissa paljastavat lämmönjakoverkoston tasapainotuksen tarpeen. Tasapainotuksen jälkeen olosuhteet tasaantuvat rakennuksen eri tiloissa, ja lämmitysjärjestelmän asetuksia voidaan yleensä pienentää. Kun lämmönjako toimii oikein ja ylikuumien tilojen lämpötilat on saatu tasoitettua, kiinteistön energiankulutus tyypillisesti pienenee.

Ulkolämpötilan laskiessa myös rakenteiden, ikkunoiden ja tiivisteiden viat tulevat konkreettisesti esille aiheuttaen suurempia lämpöhäviöitä, viihtyisyyden heikkenemistä ja kasvavaa energiankulutusta. Lämpökamerakuvauksella voidaan varmentaa aistinvaraiset epäilyt kylmävuodoista. 

Lämmityksen vinkit pähkinänkuoressa: 

– Tarkista LTO-järjestelmän toiminta ja säädä ilmanvaihdon tulolämpötila oikeaksi. 

– Aseta painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilit talviasentoon. 

– Tarkista rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta ja asetusarvot. 

– Selvitä lämmitysjärjestelmän huoltotarve ja tilaa tarvittaessa huolto. 

– Selvitä lämmönjaon tasapainotustarve ja tilaa tarvittaessa tasapainotus. 

– Hyödynnä tarvittaessa lämpökamerakuvausta. 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Scanstockphoto