Varttihinnoittelu tuo tietoa ja hyötyjä

Energiajärjestelmän murros lisää sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon määrää ja vähentää perinteisen säätökykyisen tuotannon määrää. Tämä on jo tuonut uusia haasteita tuotannon ja kulutuksen tasapainotukseen ja siksi Euroopassa on siirrytty lyhyempään, 15 minuutin taseselvitysjaksoon. Ensi vuonna myös sähkön tukkumarkkinoilla aletaan käymään kauppaa vartin aikajaksoissa.

Varttitase ja -kauppa edellyttävät myös varttimittausta. Kuluttajat siirtyvät varttimittaukseen vähitellen ja ensimmäisille tarjoutuu mahdollisuus ostaa sähköä 15 minuutin jaksoissa ensi vuoden alkupuolella. Varttitaseeseen ja -mittaukseen siirtyminen tapahtuu kuluttajan kannalta automaattisesti, eikä sen osalta tarvitse huolehtia mistään. Se ei myöskään aiheuta mitään muutosta, jos ei pörssisähköasiakkaana halua hyödyntää varttitaseen tuomia etuja.

Noin puolentoista miljoonan kuluttajan sähkömittarit on jo etäpäivitetty mittaamaan kulutusta 15 minuutin jaksoissa eli 96 jaksossa vuorokaudessa entisen 24 jakson sijaan. Lisäksi osassa verkkopalveluyhtiöitä on jo aloitettu yli 2,2 miljoonan mittarin vaihdot uusiin. Pääosa mittarivaihdoista ajoittuu vuosiin 2026–2027 ja viimeisetkin mittarit vaihdetaan vuoden 2028 loppuun mennessä.

 

Säästöjä kulutusta ohjaavalla automatiikalla

– Kuluttajien ei tarvitse reagoida 15 minuutin mittausjaksoon siirtymiseen mitenkään, jos ei halua hyödyntää uuden mittaussyklin etuja omassa sähkönkäytössään. Pörssisähköasiakkaille tarjotaan mahdollisuutta siirtyä 15 minuutin hinnoitteluun, mutta ehkä myös tuntihinnoittelu voi säilyä vaihtoehtona, samoin kuin kiinteähintaiset tai määräaikaiset sähkösopimukset. Sähkönmyyjät päättävät tarjoamistaan tuotteista itsenäisesti perustuen muun muassa kysyntäodotuksiin, korostaa Energiateollisuuden johtava asiantuntija Riina Heinimäki.

15 minuutin mittausjaksoihin siirtyneelle asiakkaalle avautuvat uudenlaiset säästömahdollisuudet automaation avulla.

– Kulutuksen ohjaaminen 15 minuutin laskutusjaksojen mukaan ei varmasti enää onnistu manuaalisesti, mutta markkinoilla on jo automaatiota, jonka avulla ohjaukset onnistuvat vaivatta. Tähän ei kuitenkaan pakoteta, vaan edelleen selviää hyvin ohjaamalla omasta kulutuksesta pääosan yön halvimmille ajanjaksoille.

Automaatiolla saa kuitenkin selviä etuja ohjaamalla esimerkiksi sähköauton latausta, ilmalämpöpumppuja tai veden lämmitystä halvimmille 15 minuutin jaksoille.

 

Parempaa tietoa omasta sähkönkulutuksesta

– 15 minuutin mittausjaksot tuovat kuluttajalle uuden, entistä paremman mahdollisuuden seurata omaa sähkönkulutusta, omasta sähkösopimuksesta riippumatta. 15 minuutin mittausjaksoja seuraamalla saa tarkemman käsityksen esimerkiksi siitä, mitä sähkösaunan lämmittäminen ja lämpimänäpito vaikuttaa kulutukseen tai miten eri sähkölaitteiden käyttö vaikuttaa sähkönkulutukseen, selventää Riina Heinimäki.

Mitään pakkoa kulutuksen seuraamiseen ei kenellekään tule, mutta jos haluaa oppia omien käyttötottumusten vaikutuksia, tarjolla on mittarivaihdon tai -päivityksen jälkeen enemmän mahdollisuuksia.

Uusissa ja päivitetyissä mittalaitteissa on myös portti, josta saa välitettyä reaaliaikaisen sähkönkulutustiedon vaikkapa sitä kuvaavalle näytölle tai omaan kotiautomaatiojärjestelmään. Näin jokainen saa tiedon omasta sähkönkulutuksen muutoksesta samalla hetkellä, kun esimerkiksi napsauttaa pölynimurin, kahvinkeittimen tai uunin päälle. Samalla mahdolliset asiakkaan omat automaatiojärjestelmät vahtivat, ettei kiinteistö esimerkiksi ylitä tavoiteltavaa sähköliittymän suurinta tehoa.  

 

Pientuottajille pieniä muutoksia

Varttitaseeseen siirtyminen tuo muutoksia myös sähkön pientuottajille eli esimerkiksi oman kiinteistön katolla tai piha-alueella aurinkosähköä sähköverkkoon myyville. Muutokset ovat kuitenkin pieniä.

– Uudessa järjestelmässä myös pientuottajia netotetaan 15 minuutin jaksoissa. Tämä heikentää vähän netotuksen hyötyjä. Isoa merkitystä tällä ei välttämättä kuitenkaan ole. Vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta yleinen oletus on, etteivät vaikutukset tyypillisissä tapauksissa ole suuria, laskee Heinimäki.

Pientuotannon kannattavuus riippuu kovin monesta tekijästä. Laitteiston hankintahinnan lisäksi vaikuttaa tuotannon ja kulutuksen keskinäinen ajoittuminen sekä markkinatilanne, eli sähkön osto- ja myyntihinnat. Pääsääntö on, että kannattaa pyrkiä maksimoimaan oman tuotannon kulutus itse. Saattaa myös olla hetkiä, jolloin sähkön syöttäminen verkkoon on kannattavampaa kuin sen käyttäminen itse.

 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Scanstockphoto