Voimme vaikuttaa sähkön hintaan ja saatavuuteen

Kasvanut oma, puhdas sähköntuotanto on irrottanut meidät hyvin Keski-Euroopan hintakehityksestä. Vuonna 2023 sähkön keskihinta oli 5,65 senttiä kilowattitunnilta. Kalleimmat kuukaudet olivat elokuu, marraskuu ja joulukuu, halvimmat toukokuu, syyskuu ja lokakuu.

Kasvanut tuulisähkön tuotanto on lisännyt hintavaihteluita, jotka ovat muuttaneet sähkömarkkinaa. Lisääntynyt tuulivoima ja Olkiluoto 3:n valmistuminen kuitenkin vähensivät sähkömarkkinamme kytköstä Keski-Eurooppaan.

 

Hetkellisiä hintahuippuja

Nyt tammikuun alussa olemme kokeneet hetkellisiä, korkeasta kulutuksesta johtuvia hintahuippuja. Kulutus on kovien pakkasten myötä kohonnut tasolle, jossa on viimeksi oltu vuonna 2016. Markkina kuitenkin toimii tuotannon ja tuonnin vastatessa kysyntään. Pakkasjakso jatkuu edelleen, mutta kasvava tuulisuus ja lämpötilan vähitellen lauhtuessa tulevat hinnat jälleen alaspäin.

– Hetkellisestä hintahuipusta huolimatta sähkön hintakriisi on taittunut, vakuuttaa Energiateollisuus ry:n Jukka Leskelä. – Sähköjärjestelmän ominaisuuksiin kuuluu hintojen nousut kysynnän noustessa huipputasolle. Hinnoissa tullaan taas alas, kun pakkanen vähän hellittää.

Jo viime vuoden aikana suomalainen sähkö oli toiseksi halvinta Euroopassa, ilmenee Energiateollisuuden julkistamasta sähkötilastosta. Suomen hinta on noudattanut Tukholman alueen sähkön hintaa, joka oli vuonna 2023 hieman Suomen hintaa edullisempaa.

– Vuosi sitten toteutuneet tuulivoimainvestoinnit, Olkiluoto kolmosen valmistuminen ja erinomaiset maan sisäiset siirtoyhteydet palauttivat Suomen edullisen sähkön maaksi, toteaa Leskelä.

 

Toimintaympäristöstä huolehdittava

– Jatkossa sähkön hinnan kehityksessä on a ja o alan investointiedellytyksistä huolehtiminen. Jos luvitus on sujuvaa ja verotus sekä muu sääntely kannustavaa, riittää puhdasta sähköä yhteiskunnan sähköistymiseen ja teollisuuden kasvaviin tarpeisiin, korostaa Jukka Leskelä.

Kriisivuosi 2022 osoitti, että tuotantoa tulee, jos on tarvetta. Vuoden 2023 aikana sähköntuotannon investointipäätökset ovat vähentyneet, koska sähköä on ollut riittävästi tarjolla ja myös kysyntä on laskenut. Sähköä on säästetty ja energiaa on tarvittu vähemmän myös teollisuudessa suhdanteiden vaikutuksesta.

Olkiluoto 3 toi kaivattua volyymiltaan tasaista perusvoimaa markkinoille. Tuulivoiman tarjonnan tuntuva kasvu toi paitsi lisää tehoa tuotantoon, myös ennennäkemätöntä lyhyen aikavälin vaihtelua sähkön hintaan. Enimmillään tuulivoiman tarjonta kyllästi markkinat niin, että sähkön hinta painui negatiiviseksi. Miinusmerkkisiä hintoja oli yhteensä 467 tunnin aikana, kun edellisenä vuonna niitä oli 27, ja sitä edellisenä 5. Vuoden 2023 aikana keskimäärin joka yhdeksästoista tunti sähköenergia oli pörssisähköasiakkaalle ilmaista, jos sähköveroa ei huomioida.

 

Kalliimpaa tuontisähköä vähemmän

Viime talvena sähkön hinta heitteli myös kaasun maailmanmarkkinahintojen mukana. Nyt kaasun vaikutus sähkön hintaan on hyvin vähäinen ensinnäkin siksi, että kaasun hinta on laskenut, ja toisekseen siksi, että Suomen oma sähköntuotanto riittää aika hyvin vastaamaan kysyntään, joten kalliimpaa tuontisähköä tarvitaan vähemmän. Suomi oli vielä kaksi vuotta sitten Euroopan suurimpia sähkön tuojia, nyt olemme keskimäärin omavaraisia.

Myös sähkön kuluttajahinnat ovat laskeneet lähelle sähkön hintakriisiä edeltävää aikaa. Samalla kuluttajamarkkinoille on tullut uutta joustoa, ja tarjolla olevien sähkösopimusten valikoima on kasvanut.

Pörssisähköasiakkaiden lisääntyminen ja sähkökattiloiden yleistyminen kaukolämmityksessä tarjoavat uudella tavalla kysyntäjoustoa, joka aikaa myöten myös tasoittaa sähkön hintaa.

 

Sähköä ei kannata tuhlata

– Sähköä ei kannata tuhlata silloinkaan, kun se on kallista, mutta kiukaat, sähköautojen lataus ja sähkökattilat mahdollistavat markkinoiden osittaisen tasapainottamisen, toteaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

– Sopimusvalikoiman ja pörssisähkön asiakkaiden määrän kasvua on syytä tervehtiä ilolla. Energiamurros tarvitsee aktiivisia energiakansalaisia, ja heitä on kaikesta päätellen yhä enemmän tarjolla, Salomaa jatkaa.

Voimme jokainen vaikuttaa pienillä teoilla myös tuleviin sähkön hintoihin, on meillä sitten pörssisähkö- tai kiinteä sopimus. Pienet joustot sähkön käyttöajoissa lisäävät sähkönkäytön tasaisuutta. On helppoa esimerkiksi siirtää saunomista päivällä tai muutamalla tunnilla ja pestä pyykit ja astiat sekä ladata sähköauto suurimman kulutus- ja hintapiikin ulkopuolella.

Sähkön säästäminen ja etenkin kulutusjousto eli kulutuksen siirtäminen vaikuttavat meidän jokaisen sähkön hintakehitykseen ja sähköjärjestelmän häiriöttömään toimintaan. Suomessa ovat niin valtakunnalliset kuin paikalliset sähkön siirtoyhteydet kunnossa. Niistä myös pidetään huolta ja kehitetään tarpeiden mukaan tulevaisuuden tarpeita varten.

– Pakkaspäivinäkin yhteiset sähkömarkkinat toimivat hyvin ja sähköä riittää, vaikka Venäjän-tuonti on loppunut, muistuttaa Salomaa.

 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Scanstockphoto