Miten käy sähkölämmityksen?
20.11.2023
Sähkö oli sikahalpaa ennen energiakriisiä ja ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Viime talvena jokainen sähkönkäyttäjä pääsi kuitenkin todistamaan sähkönhinnan kipuamista kohti pilviä. Tämän kokivat lompakoissaan ja kukkaroissaan erityisesti ne, joilla ei ollut ennen hintojen nousua solmittua edullista kiinteähintaista määräaikaista sähkösopimusta.
Nyt tilanne on rauhoittunut. Suomalaisilla sähkömarkkinoilla vallitsee rauha ja sähköä riittää. Tästä huolimatta sähkö maksaa tuplaten sen, mitä se maksoi ennen energiakriisiä. Sähkölämmitteisen kodin lämmittäminen on siis kaksi kertaa kalliimpaa.
Moni energiainvestointi muuttuu kannattavaksi, kun sähkö on kalliimpaa. Millä keinoilla sähkönkäyttöä olisi parasta vähentää? Pitäisikö vanhat ikkunat vaihtaa tiiviimpiin vai kannattaisiko talossa toteuttaa eristeremontti? Olisiko sähköjärjestelmää ohjaavista älylaitteista apua?
Älyteknologiasta ei ole apua, jos lämmitysjärjestelmässä ei ole yhtään varaavuutta. On turha yrittää käyttää patterilämmitystä vain halvan sähkön tunteina – kalliiden tuntien aikana koti ehtii jäähtyä ja lämpötilan nostamiseen kuluu vastaavasti enemmän energiaa. Varaava lämmitysjärjestelmä sen sijaan kykenee varastoimaan energiaa sähkön halpojen tuntien aikana ja purkamaan sitä hallitusti kalliiden tuntien aikana.
Perinteinen suora sähkölämmitys – patterilämmitys – ei ole enää paras mahdollinen ratkaisu. Järjestelmä ei ole varaava. Ohjattavuudesta ei saa kaikkia hyötyjä irti, jos varaavuus puuttuu.
Miten sähköpatterilämmitykselle mahtaa tulevaisuudessa käydä? Korvautuuko se vesikiertoisella varaavalla sähkölämmityksellä tai maalämmöllä, joka sekin on vesikiertoinen. Vesikiertoisen lämmityksen vahvuus on siinä, että lämmönlähde voi olla lähes mikä tahansa: sähkö, kaukolämpö, ilmasta-veteen-lämpöpumppu, maalämmitys ja kiinteän polttoaineen kattila – tai muutaman vaihtoehdon yhdistelmä.
Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö
Kuva: Scanstockphoto