Luvassa lämpenevää
23.05.2022
Moni suomalaiskoti muuttuu helteellä tukalan kuumaksi. Onneksi tarjolla on myös helpotusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Virpi Kollanus muistuttaa, että helteet voivat käydä hyväkuntoisenkin voimille. Vanhuksille ja pitkäaikaissairaille ne muodostavat merkittävän terveysriskin.
– Ilmastonmuutoksen myötä pitkät ja tukalat hellejaksot yleistyvät. Terveyshaittojen riskiä lisää se, että samaan aikaan väestömme vanhenee.
Kodeissa kesän helteitä kannattaisi alkaa miettiä jo talvella tai viimeistään keväällä.
– Avun, vaikkapa paahteelta suojaavien verhojen ja viilennystä tarjoavan tekniikan, olisi hyvä olla valmiina, kun sitä tarvitaan.
Viilennys kannattaa aina pyrkiä tekemään mahdollisimman energiatehokkaasti.
– Tärkeintä on laskea lämpötilaa huoneissa, joissa oleskelee eniten. Erityisesti makuuhuone kannattaa pyrkiä viilentämään tai siirtyä nukkumaan huoneeseen, jonka saa parhaiten viilennettyä.
Lämpötilaa on järkevää laskea sopivan maltillisesti, niin, että lämpötilaero sisä- ja ulkotilojen välillä ei kasva liian suureksi.
– Elimistö myös sopeutuu kuumuuteen, jossain määrin jo lyhyessäkin ajassa. Sisätilojen viileys heikentää sopeutumista, jolloin siirtyminen ulos lämpimään rasittaa elimistöä voimakkaammin.
Tekniikkaa erilaisiin tarpeisiin
Kodeissa ja työpaikoilla moni hakee helteeseen helpotusta tuulettimista.
Perinteinen propellituuletin ei jäähdytä ilmaa, mutta se helpottaa oloa, kun se saa ilman virtaamaan ja haihduttaa hikeä iholta.
– Mikäli lämpötila nousee asunnossa yli 35 asteen, niin tuulettimesta ei ole kuitenkaan enää hyötyä, vaan se päinvastoin vain lisää lämpökuormaa, Kollanus muistuttaa.
Tuulettimien lisäksi kodinkoneliikkeet myyvät myös erilaisia kylmää tuottavia siirrettäviä jäähdytyslaitteita.
Ilmalämpöpumppu tai maalämpöpumppu tarjoaa siirrettävää jäähdytyslaitetta tehokkaamman ja kauaskantoisemman ratkaisun.
Lämpöpumppua voi käyttää talvella lämmitykseen ja kesällä viilennykseen. Lämmityskauden aikana laitteen avulla voi pienentää energialaskuaan, mutta laitteen käyttäminen jäähdytykseen aiheuttaa toki kustannuksia.
Kodin sisäilman jäähdytys voidaan toteuttaa myös osana koneellista ilmanvaihtoa. Lisäksi osalla energiayhtiöistä on tarjolla nykyään myös kaukokylmää.
Oikeanlaista tuuletusta
Asuntoa voi yrittää viilentää myös niin sanotuilla passiivisilla keinoilla, ilman koneita.
– Hellejakson aikana asunnossa kannattaa tuulettaa vain silloin, kun lämpötila ulkona on matalampi kuin sisällä, eli käytännössä yleensä myöhään illalla, yöllä tai aikaisin aamulla.
Auringon puoleiset ikkunat on syytä peittää joko verhoilla tai kaihtimilla, jotka estävät suoran paahteen sisälle.
– Hyviä apuvälineitä ovat myös ikkunan ulkopuolelle asennettavat markiisit tai ikkunaan kiinnitettävät aurinkosuojakalvot.
Sairaalat, palvelu- ja päiväkodit kriittisiä kohteita
Kollanuksen mielestä varautumista helteisiin tarvittaisiin paitsi yksityiskodeissa myös laajemmin, koko yhteiskunnan tasolla.
– Erityisen herkkiä kohteita, joissa varautumista tarvitaan, ovat sairaalat, vanhainkodit ja palvelutalot sekä lasten päiväkodit ja koulut.
Hänen mukaansa hellejaksojen yleistyminen pitäisi huomioida nykyistä paremmin myös rakennussäännöksissä.
– Rakennuksen kuumenemiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi siinä käytetyillä materiaaleilla. Tärkeää on myös rakennuksen ja sen ikkunoiden suuntaus ja varjostus sekä tietenkin oikein mitoitettu ilmanvaihto ja tarpeen vaatiessa jäähdytysjärjestelmät.
Kaupunkisuunnittelukin tarjoaa apua, varsinkin pidemmällä tähtäimellä.
– Kaupungeissa rakennetut alueet imevät itseensä kuumuutta ja lämpötila voi olla useita asteita korkeampi kuin ympäröivillä, väljemmin rakennetuilla alueilla. Kuumuutta voidaan vähentää lisäämällä kaupunkeihin viherrakentamista ja vesielementtejä.
Onko naapurin mummolla kaikki hyvin?
Helteisiin kannattaa varautua tietenkin myös taloyhtiöissä.
– Ilmalämpöpumpun asentamiseen tarvitaan aina taloyhtiön lupa. Lupia harkittaessa olisi tärkeää tiedostaa, että kuumuudesta voi aiheutua ikääntyneelle tai perussairauksista kärsivälle merkittävä terveysriski.
Taloyhtiöiden kannattaisi kiinnittää huomioita myös piha-alueisiinsa.
– Jos pihalla on riittävästi istutuksia ja varjoisa oleskelualue, se voi tarjota asukkailla kesähelteillä hyvän vilvoittelupaikan
Niin taloyhtiöissä kuin muuallakin tarvittaisiin ehkä myös uudenlaista yhteisvastuun ajatusta, huolenpitoa naapureista.
– Helteellä olisi hyvä käydä katsomassa onko ikääntyneellä naapurilla varmasti kaikki hyvin, Kollanus vinkkaa.
Kaukojäähdytystä tai kiinteistökohtaista jäähdytyspalvelua?Kaupungeissa ja taajamissa vaihtoehdon rakennuksen viilentämiseen voi tarjota myös kaukojäähdytys. Asiantuntija Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry:stä kertoo, että kaukojäähdytystä on tarjolla nykyään yhdellätoista paikkakunnalla. Pääsääntöisesti verkostoja on rakennettu isoihin kaupunkeihin, joissa on paljon jäähdytystä tarvitsevia kiinteistöjä riittävän lähellä toisiaan. Kaukojäähdytysverkko on saattanut syntyä myös ison jäähdytystä tarvitsevan sairaalan ympärille. – Kaukojäähdytysverkon vesi kylmennetään hyvin ympäristöystävällisesti, vaikkapa niin, että kylmän tekemisessä hyödynnetään muuten hukkaan meneviä energialähteitä. Mikäli kiinteistö ei sijaitse sopivasti kaukojäähdytysverkoston lähellä, mutta se on kytketty kaukolämpöverkkoon, niin ratkaisuna voi olla myös kiinteistökohtainen jäähdytyspalvelu eli CHC-jäähdytys (combined heating and cooling). Siinä investoidaan lämpöpumppuun, joka poistaa kiinteistöistä lämpöä, mutta ei luovuta sitä harakoille, vaan siirtää sen kaukolämpöverkkoon. Mallissa palvelun tuottaja ja tarjoaja jakavat investoinnin ja käyttökulut sopimuksensa mukaisesti. – Ratkaisu sopii ensisijaisesti asuinkerrostaloihin ja muihin isoihin kiinteistöihin. Näissä kannattaa kuitenkin aina tapauskohtaisesti laskea ja harkita, mikä kohteessa on kannattavinta tai kätevintä: palvelun ostaminen vai oma investointi vaikkapa maalämpö- tai ilmalämpöpumppuun, Mirja Tiitinen huomauttaa. |
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Scanstockphoto
Kommentit
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
Pelaa ja voita
Vastaa sähkövisaan tai täytä sähköinen ristikkomme. Visan vastaukset löydät lukemalla tämän uutispohjan juttuja. Uusi visa ja ristikko ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja on avoinna aina noin kaksi kuukautta ilmestymisen jälkeen.
Sähkömittarit vaihtoon
Tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä sähkömittareiden laajamittaiset massavaihdot jakeluverkkoalueemme ovat juuri käynnistyneet. Vaihdettavat uuden sukupolven sähkömittarit parantavat sähköturvallisuutta ja tarjoavat asiakkaillemme mahdollis...
Toimitusjohtajan katsaus: Kohti energiamurrosta
Timo Virikko aloitti Rovakairan toimitusjohtajan tehtävässä viime vuoden joulukuussa, kun toimitusjohtaja Tapio Jalonen siirtyi eläkkeelle. Jo yli kaksi vuosikymmentä energia-alalla toiminut Virikko on tuonut mukanaan vankan kokemuksen yhti...