Sähkönjakelua metsän ehdoilla

Sähkön toimituksenvarmuuden kannalta tiealueet ovat metsiä parempia johtojen sijoituspaikkoja. Metsäisillä alueilla kulkevat linjat ovat alttiimpia myrskyjen tai painavien lumikuormien kaatamille puille. Sähköverkon kunnossapito- ja korjaustöitä on helpompi toteuttaa teiden varsilla kulkeville linjoille. Myös vianpaikannus ja -korjaus nopeutuvat, kun sähkölinjat ovat paremmin saavutettavissa.

Yleisimpiä metsävahinkoja aiheuttavia ilmastotekijöitä ovat myrskyt, kova tuuli sekä lumi. Etenkin viime talvena jakelualueellamme vahinkoja aiheuttanut tykkylumi tulee mahdollisesti lisääntymään ilmaston lämpenemisen myötä. Miksi sähköverkkoa ei sitten suoraan kaapeloida maan alle, jolloin se olisi turvassa ilmastotekijöiden aiheuttamilta vahingoilta?

– Sähköverkon kaapeloiminen maan alle on yksi vaihtoehto säävarmaa sähköverkkoa rakennettaessa. Maan alle kaapelointi on erittäin hyvä vaihtoehto etenkin tiheämmin asutuilla kaupunki- ja taajama-alueilla. Kaupunki ja taajama-alueiden ulkopuolella välimatkat ovat usein pitkiä, eikä kaapeloiminen ole taloudellisesti järkevää, Rovakairan verkkojohtaja Jyri Tiuraniemi vastaa.

Metsänhoito osana sähkön toimitusvarmuutta

Puuston keskellä kulkevan sähkölinjan ympärillä on kymmenen metriä leveä puuton alue eli johtokatu, jonka käytöstä on tehty erikseen sopimus maanomistajan kanssa. Rovakaira raivaa aluspuustoa johtokaduilta vuosittain. Tämän yhteydessä poistetaan myös sähkönjakelun toimitusvarmuutta uhkaavia reunapuita.

– Raivaamme johtokatuja keskimäärin seitsemän vuoden sykleissä. Pohjoisessa puusto kasvaa hitaammin kuin Etelä-Suomessa, jossa raivausväli saattaa olla jopa 4–5 vuotta, Rovakairan maankäyttöinsinööri Juha-Pekka Holm kertoo.

Vierimetsällä puolestaan tarkoitetaan sitä aluetta, joka ulottuu johtokadun reunaan. Vierimetsän puusto voi esimerkiksi lumikuorman tai voimakkaan tuulen seurauksena koskettaa sähkölinjaa tai kaatua sen päälle. Linjaraivaus sekä vierimetsän hoito ovat tärkeitä tapoja lumi- ja myrskytuhojen ehkäisemiseksi. Vierimetsien tehokas hoitaminen edellyttää metsänomistajien aktiivisuutta. Yleensä riittää, että vierimetsää on hoidettu taimikkovaiheesta lähtien normaalin metsänhoidon suositusten mukaisesti. Oman haasteensa vierimetsän hoitoon tuo sähkölinjojen läheisyydessä työskentely, joka saattaa aiheuttaa sen, ettei vierimetsänhoito ole aina yhtä tehokasta.

Mikäli vierimetsän hoito toteutetaan irrallaan tavallisista metsänhoito- ja hakkuu töistä, tarvitaan aina maanomistaja kirjallinen suostumus.

– Kapeat palstat vaikeuttavat vierimetsien hoitoa. Myös lupamenettelyt saattavat aiheuttaa haasteita, sillä lyhyelläkin matkalla voi olla useita eri maanomistajia, Holm tiivistää.

Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa

Rovakaira on käynnistämässä Vierimetsät kuntoon -hanketta Kittilässä, jonka tavoitteena on parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta sekä tehostaa vierimetsien hoitoa. Hanke on pilotoitu muutama vuosi sitten Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa hyvin kokemuksin. Hankkeessa hyödynnetään digitaalista metsävaratietoa sähkölinjojen kannalta kriittisten kohteiden tunnistamiseksi.

Sähkölinjan vierimetsien hoito edellyttää sähköverkkoyhtiön ja metsäalan toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Metsänhoitoyhdistyksillä sekä metsäkeskuksella on hyvät metsänomistajatiedot sekä paikallistuntemusta, mikä auttaa hankkeen suunnittelussa sekä läpiviennissä. Vierimetsän hoito on myös metsänomistajan etu sillä, hoidettu metsä tuottaa paremmin ja kestää lumi- ja myrskytuhoja.

Teksti: Lilli Toukola
Kuva: Ismo Ollila