Vastuullisia vaatteita

Tarvitsenko todella uutta vaatetta ja tulenko käyttämään sitä monta vuotta?

Kuluttajaliiton vastuullisten vaateostosten vinkeissä muistutetaan, että vaatteita voi myös lainata kaverilta – ja omat kaapit kannattaa tutkia sinne unohtuneiden aarteiden varalta. Second hand -liikkeestä ostettu vaate on ekoteko.

Uusi vaate kannattaa ostaa vastuulliselta, mieluiten sertifioidulta toimijalta, ja yritysten omiin vastuullisuusväitteisiin on syytä suhtautua kriittisesti. Vähintäänkin kannattaa pyrkiä ostamaan laadukkaita ja ajattomia vaatteita, jotka on valmistettu parhaimmassa tapauksessa Suomessa tai ainakin Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. 

Oleellista on välttää heikkolaatuista, nopeasti vaihtuviin trendeihin sidoksissa olevaa pikamuotia sekä turhia verkko-ostoksia. Jos jo tilaushetkellä epäilee, että voi joutua palauttamaan tuotteen, sen ostamista kannattaa pohtia erityisen tarkasti.

Vastuullisilla valinnoilla on väliä, sillä vaateteollisuus on vastuussa peräti noin 10 %:sta maailman hiilidioksidipäästöistä ja 20 %:sta jätevesistä. (www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/vastuullinen-kuluttaminen-vaatteet-ja-tekstiilit/)

Poistotekstiilien jalostuslaitoksessa vaatteet lajitellaan niiden sisältämien materiaalien mukaan.

Vaatteet kiertoon

Kestävän kehityksen kannalta on myös tärkeää, että vaate kierrätetään käytön jälkeen oikein.

Vaatekeräykseen voi lahjoittaa puhtaat, ehjät ja hyväkuntoiset vaatteet, tiiviisti muovipussiin suljettuna.

Poistotekstiilikeräys on oikea kohde käyttökelvottomille, puhtaille ja kuiville vaatteille sekä esimerkiksi lakanoille, pöytäliinoille ja pyyhkeille. Tällöinkin vaatteet pitää sulkea tiiviisti muovipusseihin, jotta niihin ei päädy keräyslaatikoissa kosteutta tai tuhohyönteisiä.

Mikäli vaate ei kelpaa lahjoitettavaksi tai poistotekstiilikeräykseen, se pitää hävittää joko energiajätteenä, poltettavana jätteenä tai sekajätteenä. Vaatelahjoitukseen tai poistotekstiilikeräykseen eivät myöskään kelpaa hygieniasyistä käytetyt alusvaatteet, sukat eivätkä monikerrosrakenteensa takia peitot tai pehmusteet.

Martat muistuttavat, että rikkinäisiä vaatteita kannattaa tietenkin myös ommella ja paikata. Alkuperäisestä käytöstään poistettuja tekstiilejä voi käyttää kotona vaikkapa siivousliinoina. (www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/garderobi/vaatteidenkierratys/).

Jalostuslaitoksessa materiaalit otetaan talteen

Suomi tähtää maailman ensimmäiseksi maaksi, jossa kotitalouksien poistotekstiilit kerätään ja kierrätetään valtakunnallisesti.

Varsinais-Suomessa Paimiossa toimii tällä hetkellä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n pilottiluonteinen poistotekstiilien jatkojalostuslaitos. Tavoitteena on, että Turussa aloittaisi vuonna 2025 poistotekstiilien jalostuslaitos, joka pystyy palvelemaan koko maan tarpeita.

Pilottilaitoksessa – ja tulevassa teollisen mittaluokan laitoksessa – kuluttajapoistotekstiilit lajitellaan linjastolla eri materiaalilajeihin. Osa ohjataan uudelleenkäyttöön sellaisenaan, osasta jalostetaan mekaanisesti kierrätyskuitua ja osan materiaali hyödynnetään muulla tavalla.

Kierrätyskuitua voidaan käyttää raaka-aineena uusien tuotteiden, kuten langan, erilaisten kuitukangasmateriaalien, eristeiden ja täytteiden, akustiikkalevyjen, suodatinkankaiden ja komposiittien, valmistukseen. Tekstiiliteollisuudessa jatkokäyttöä on erityisesti puuvillakuidulle.

Paimion laitoksen läheisyydessä sijaitsee myös ekovoimalaitos, jossa jatkojalostukseen kelpaamattomat materiaalit pystytään hyödyntämään energiantuotannossa.

Denim-kuitua avausprosessissa.

Uudenlaisia vaatteita, uusia työpaikkoja

Paimion poistotekstiilien jatkojalostuslaitoksesta toimitetaan jo materiaalia esimerkiksi Infinited Fiber Companylle. Yhtiö on rakentamassa Kemiin uudenlaista kierrätyskuitua valmistavaa tehdasta.

Myös suomalainen Pure Waste käyttää tuotteissaan kierrätyskuituja. Yritys kerää ja kierrättää tekstiiliteollisuuden leikkuujätettä sen syntysijoilla Intiassa.

Kierrätyskuidun lisäksi Suomessa kehitetään parhaillaan myös puupohjaisia tekstiilikuituja.

Jyväskylässä on vastikään aloittanut Spinnovan tehdas, missä puupohjaista tekstiilikuitua valmistetaan ympäristöystävällisessä prosessissa ilman liuottamista ja kemikaaleja. Puu on lähtökohtana myös esimerkiksi suomalaisissa Kuura- ja Ioncell-kuiduissa.

Kierrätyskuiduille ja puukuiduille on paljon kysyntää. VTT ja Suomen Tekstiili & Muoti ry ovat arvioineet, että ne tulevat mullistamaan koko tekstiiliteollisuuden.

Optimistisimpien arvioiden uudenlainen vaateteollisuus voisi luoda Suomeen jopa tuhansia uusia työpaikkoja.

Puuvillakuidulle on paljon jatkokäyttöä tekstiiliteollisuudessa.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: LSJH